Maksuperuste, suoriteperuste, laskuperuste – mitä eroa näillä on?
Maksuperuste, suoriteperuste ja laskuperuste ovat kirjanpidon tekemisessä käytettäviä kirjausperusteita.
Ne vaikuttavat siihen, missä vaiheessa yrityksesi liiketapahtumista tehdään merkinnät kirjanpitoon.

Maksuperusteinen kirjanpito tarkoittaa, että tulot ja menot merkataan kirjanpitoon sille päivälle, jona yrityksesi tililtä lähtee tai sinne tulee rahaa.
Jos siis lähetät asiakkaallesi myyntilaskun 31. tammikuuta ja maksu saapuu tilillesi 15. helmikuuta, kirjaus tehdään jälkimmäiselle päivämäärälle.
Suoriteperusteisessa kirjanpidossa merkinnät puolestaan tehdään sen mukaan, milloin palvelu tai tavara on luovutettu tai vastaanotettu.
Laskuperusteen käyttö taas tarkoittaa, että kirjaus tehdään laskussa olevan päivämäärän mukaisesti.
Suoriteperusteista kirjanpitoa tehdään näin ollen kahdessa vaiheessa, eli esimerkiksi asiakkaalle lähetettävä myyntilasku merkitään ensin saatavaksi taseeseen
ja voitoksi tuloslaskelmaan. Asiakkaan lopulta maksaessa laskunsa, maksu merkitään kirjanpitoon ja saatava poistuu taseesta.

Pääsääntöisesti yritysten kirjanpidot tehdään suoriteperusteisesti, mikä helpottaa talouden seurantaa ja pitää kirjanpidosta poimittavan tiedon aina ajantasaisena.
Tällöin yrityksessä ollaan jatkuvasti kartalla siitä, milloin ja mistä rahaa on tulossa ja minne sitä on menossa.

Pienille toimijoille, kuten esimerkiksi ammatinharjoittajille ja muille yksinyrittäjille maksuperusteinen menettelytapa voi kuitenkin olla mainio vaihtoehto varsinkin
kassavirran ja maksuvalmiuden näkökulmasta. Asiaan on vaikuttanut eritoten vuoden 2017 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka laajensi oikeutta tilittää arvonlisäverot
maksuperusteisesti – tästä lisää alla.

Maksuperusteinen alv-menettely tuo yrittäjälle pelivaraa
Yksityisten elinkeinonharjoittajien eli toiminimiyrittäjien ohella myös pienet, alle 500 000 euron liikevaihdolla operoivat pienyritykset, ovat tammikuusta 2017
alkaen voineet tilittää myyntien ja ostojen arvonlisäverot maksuperusteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäverojen maksupäivä lasketaan vasta siitä
hetkestä, jolloin asiakkaan maksu on oikeasti saapunut yrityksesi tilille.

Yksinyrittäjille ja pienyrityksille tästä voi koitua hyötyä eritoten sellaisissa tilanteissa, joissa asiakkaille on myönnetty pitkiä maksuaikoja ja omien ostojen määrä
jää pieneksi. Varsinkin yritysten välisessä kaupankäynnissä maksuajat voivat välillä venyä pitkiksi.

Käytännön esimerkki suoriteperusteisen ja maksuperusteisen alv-menettelyn erosta
Suoriteperuste: Suoritat asiakkaallesi palvelun huhtikuussa ja lähetät siitä hänelle 2480 euron suuruisen laskun (2000 + alv 24%). Kun arvonlisäverot maksetaan kuukausittain,
eräpäivä on aina verokuukautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivä. Tällöin 480 euron suuruinen alv tulisi maksaa kesäkuun 12. päivään mennessä riippumatta siitä, onko
asiakkaan maksu vielä saapunut tilille.
Maksuperusteinen alv: Syystä tai toisesta asiakkaasi maksaa yllä mainitun laskun reilusti myöhässä, ja rahat ovat tililläsi vasta 20. kesäkuuta. Tässä tapauksessa
laskuun sisältyvä alv tulisi tilittää vasta elokuun 12. päivään mennessä.
Huomaa, että mikäli pienyrityksellä on käytössä maksuperusteinen tilitystapa, se koskee myyntien lisäksi myös ostoja. Ostolaskujen alvit saa siis vähentää vasta siinä
vaiheessa, kun lasku on maksettu.

Maksuperusteisen arvonlisäveron soveltamiselle on olemassa muutamia edellytyksiä.Liikevaihto alle 500 000 € ja
Alv-tilityksissä ei ole sallittua soveltaa maksuperustetta, mikäli kyse on vienneistä tai tuonneista. Tavaroiden tai palvelujen myyntien ja ostojen tulee siis tapahtua
Suomessa.
Myöskään yhteisömyyntien ja hankintojen ajallisessa kohdistamisessa ei voida hyödyntää maksuperustetta.
Lisäksi Verohallinto ohjeistaa, että soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset rajat ylittävät palvelujen myynnit, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.
Käännetty verovelvollisuus on käytössä esimerkiksi rakennusalalla.